Eniten kaipaa sitä fiilistä joka syntyy tielle lähtemisestä, tavaroiden pakkaamisesta, hännän letittämisestä ja kun viimein auto starttaa tulee tunne että voisi ajaa maan ääriin eikä pysähtyä milloinkaan.

ronja0-normal.jpg  ronja1-normal.jpg

Vihtori Victor Poco Heirror, ensimmäinen oma quartteri

  ronja3-normal.jpg  ronja4-normal.jpg

Vielä kiitos sille aurinkoiselle ja ystävälliselle naiselle joka tallensi meille muistot tästä päivästä.

valo1-normal.jpg  valo2-normal.jpg

Valo Arcletic Classy Jac yksi ranchin siitos oreista

valo3-normal.jpg  valo5-normal.jpg

Juu hui hai, kyllä löytyi taas harras kunnioitus kaikkia kisaajia kohtaan, on eri asia katella kuvia, toimia valmentajana tai hevosen kouluttajana kun olla ite areenalla, mutta juuri näistä aina opitaan ja huippu mukavaa olla pitää, ymmärtää että myös itse saa olla osa sitä ja se on tärkeintä. Kysymys on kuitenkin yhteisestä matkan teosta hevonen vierellään.