Grubyn korvien välistä on vieläkin niin hyvä katsella maailman maisemaa


SININEN JA VALKOINEN VÄRIT OVAT VAPAUDEN

Vuoden menneen taakseni kun jätän, mietin hiljaa mielessäin,
Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.
Kertoisinko kasvun kivut, hiljaisen pihamaan?
Tai sen kaiken rikkauden? Johon nyt tiedän vastauksen.
 
Sininen on taivas, näkevät ovat silmänsä sen.
Siniset on järvet, ovet avoimet.
Valkoinen on hanki, värit päivien puhtauden.
Valkoiset on pilvet, antaa ajan ikuisuuden.
 
Koskaan paikaltani liikkunut en, vaikeuksista vaikenen.
Sydän tiesi sen kuitenkin, sen lujuus loi rakkauden.
Hiljaa hengitys hevosten, soi sylin iäisen.
Minä ja maailma yhtä, antaa vapauden.

Kaikille Rakkailleni.
Vielä minä kuvittelen kaiken sen mitä en osaa vielä kuvitella. Täyttäkää Taivaat elämämme Enkeleillä. Niin me olemme toisillemme, aina sen mikä tarpeen. Vuosi tuleva olkoon omamme, painanut olen sen hankeen.



Uuden vuoden yön Lumienkeli kanssamme kulkemaan