.
Jos joku haluu tietää enemmän meidän koiran elämästä tässä tulee. Mulla on oikeasti aivan kertakaikkisen mieletön älykäs vahvasti tunteva koira. Se seuraa mun jokaista liikettä kaikkialla. Se tietää tarkasti rajat ja harkitsee itse tehtävät tarkkaillessaan mun tarpeita tai mitä minä teen. Ei kuovita eikä kurkotella. Se… tekee mun kans ihan kaikki. Kaikki aamusta iltaan. Joo, tulee vessaan ja odottaa saunan oven takana. Istuu katsomossa kun ratsastan ja erityisesti se valvoo että mun lepo hetket on turvallisia. Pihamaalla se ilmottaa heti jos joku on mennyt sisällä käydessämme maneesiin, se nappaa jotain ilmasta etsii jäljen, seuraa ja kertoo missä. Samoin se kulkee Raimon mukana hirven jäljillä tarvittaessa. Sitä ei tarvi valvoa se huolehtii itse että pysyy matkassa. Kaupungilla, autosta se pitää pyytää alas, se tietää, että ei voi vain tulla perässä sielä. Sen voi myös jättää jollekin ihmiselle ja sanoa että nyt oot Kaisan kans ja oot sen koira kunnes tulen vaikka vieraalla autolla pihalle ja se tietää heti missä ikinä on, kuono nousee ilmaan ja se vaan lähtee ja kohta on jossain pyrkimässä luokseni. Se ei tee temppuja, se tekee oikeita töitä, on mun kaveri ja uskottu. Sitä ei ole tarvinnu opettaa, sille on tarvinnut vain sanoa mitä haluaa. Sillä ei ole pantaa, sen keskeisimmät ohjeet on ollu -tässä menee raja, -ei voi mennä, -hyvä tyttö, -tosi hyvä tyttö, Suri tyttö. Jotka olen todennut voimakkaammaksi kuin mitkään käskyt. Mutta yksin sitä ei voi jättää. Ehkä osittain siksi että se on minulle hyvin vaikeaa koska se tuli mun elämään kun juuri tarvitsin vierelleni todellista ja pysyvää ystävää. Kuitenki joskus on niitä menoja, mihin se ei voi tulla mukaan, siitä seuraa massiiviset järjestelyt. Viimeksi olin vahingossa jättäny ulko-oven lukitsematta se löyty kovasta pakkasesta kuistilta. Juoksi pihamaan poikki vastaan ammun kans, yhden sen leluista. Ovet on laitettava lukkoon, taka lukkoon. Muuten hetken päästä se on hotellissaki aamias salissa vierellä. Sen kaikki lelut on tarkasti tallessa ensimmäinenki, se ei särje lelujaan. Leluilla on monta merkitystä. Ne ovat lohtuja, leikkikavereita ja hillitsijöitä. Ja arvata saattaa että kaikki lelut on väliin ympäri lattioita samaan tapaan kun lapset olivat vielä kotona. Merkeistä kerättiin johtolankoja näyttäs että pöydillä on oltu vaikka mitää ei ole syöty. Sohvalta löytyi karvoja ja pudonneita tyynyjä. Makuuhuoneet ovat jo lukossa koska kumpaankin sänkyyn on pissattu kerran, yksin jätettynä. Sisälle ei muutoin koskaan edes pentuna. Voiko olla vihassa jos toinen katsoo vain kuuluvansa vierelle, aina. Ei voi. Mutta hetken teatteria piän, sitten sovitaan jutut. ja taas jatketaan.
]]>
]]>
